top of page
  • Tiina Konkola

Tue työntekijöiden jaksamista sopivalla vuororytmillä

Näin vuoden pimeimpänä aikana on erityisen tärkeää muistaa panostaa jaksamiseen. Työssä jaksamiseen vaikuttavat monet asiat aina yksityiselämän tilanteista työkykyyn, työn mielekkyyteen ja työoloihin. Vuorotyö aiheuttaa jaksamiselle omat lisähaasteensa, kun työ- tai vuorokausirytmi ei olekaan säännöllinen. Vuorotyö lisää riskiä unihäiriöille ja erilaisille terveysongelmille. Lisäksi on todettu, että työtapaturmia esiintyy vuorotyössä enemmän kuin päivätyössä. (Lue lisää: ttl.fi.) Siksi onkin todella tärkeää, että vuorotyön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota työaikaergonomiaan.



Mahdollisimman ergonominen vuororytmi auttaa jaksamaan vuorotyössä


Vuororytmin voidaan ajatella koostuvan siitä, minkä pituisia vuoroja työntekijälle on suunniteltu, millaisille kellonajoille vuorot on suunniteltu sekä miten ne asettuvat kalenteriin suhteessa toisiinsa. Millainen sitten on ergonominen vuororytmi? Muista huomioida ainakin seuraavat näkökulmat, kun suunnittelet työvuorolistoja.



Minimoi aikaiset aamuvuorot ja yövuorot


Työntekijöiden jaksamisen kannalta aikaiset aamuvuorot ja yövuorot eivät ole edullisia ja niiden määrä kannattaa minimoida. Aikaiset, ennen klo 06:00 alkavat aamuvuorot lisäävät väsymystä ja yövuorot häiritsevät unirytmiä. Etenkin peräkkäisten työvuorojen määrä tulisi pitää mahdollisimman pienenä, sillä peräkkäiset yövuorot lisäävät yötyön terveyshaittoja. Työterveyslaitos suosittelee maksimissaan kolmea peräkkäistä yövuoroa. (ttl.fi.)



Varmista järkevän pituiset työvuorot ja riittävä lepoaika vuorojen välissä


Lyhyet työvuorot voivat olla työntekijän kannalta turhauttavia, sillä ne sitovat työntekijää ja pakottavat käyttämään aikaa työmatkaan, mutta niistä saatava korvaus ei luonnollisesti ole yhtä suuri kuin pidemmistä vuoroista. Liian pitkät vuorot taas ovat kuormittavia ja niistä palautuminen kestää pidempään.


Sopiva työvuoron pituus voi olla riippuvainen toimialasta ja työn luonteesta. Yleisesti 8–10 tunnin vuoroja pidetään sopivan pituisina, mutta joillain toimialoilla ja tietyissä tehtävissä pidemmät työvuorot voivat olla perusteltuja. Työterveyslaitoksen toteuttaman tutkimuksen perusteella esimerkiksi teollisuuden työpaikoilla vireys ja palautuminen säilyvät 12 tunnin kaksivuorojärjestelmässä hyvällä tasolla, mutta tämä edellyttää vuorokiertojen ja vapaajaksojen suunnittelua niin, että ne tukevat palautumista (ttl.fi). Teollisuuden alalla myös työntekijöiltä on saatu positiivista palautetta pidemmistä, 12 tunnin vuoroista muun muassa siksi, että tässä järjestelmässä työn ja vapaa-ajan yhdistäminen on helpompaa (lue lisää esim.: tekijalehti.fi). Ei pidä unohtaa, että jaksamiseen ja työhyvinvointiin vaikuttaa myös työntekijän mahdollisuudet yhdistää työ ja vapaa-aika järkevästi.


Työaikalaissa on määritelty, että työntekijälle täytyy antaa aina työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika, mutta tämän vuorojen välisen lepoajan lyhentäminen on tietyissä tilanteissa sallittua. Työntekijöiden jaksamisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että lepoaika pidetään vähintään 11 tunnissa. Työjakson viimeisen yövuoron jälkeen vapaata tulisi puolestaan olla vähintään 48 tuntia, sillä yötyöstä palautuminen kestää pidempään (ttl.fi).



Suunnittele sopivan pituisia työ- ja vapaajaksoja


Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on yksi työn kuormittavuuteen vaikuttavista tekijöistä ja tätä yhteensovittamista helpottaa huomattavasti, jos työ- ja vapaajaksot on suunniteltu järkevän pituisiksi. Esimerkiksi pitkään iltatyöputkeen voi olla vaikeaa sovittaa henkilökohtaisia sosiaalisia menoja, eikä liian lyhyen vapaajakson aikana ehdi irtautua työstä tai tehdä pidempiä vapaa-ajan suunnitelmia. Työterveyslaitoksen mukaan sopivan pituinen työjakso on 3-5 peräkkäistä työpäivää. Liian pitkän työputken lisäksi sekä yksittäisiä työpäiviä että vapaapäiviä olisi syytä välttää, sillä ne lisäävät työhön sidonnaisuutta. (ttl.fi.)



Huolehdi, että ergonominen vuorokierto toteutuu


Vuorokiertoa kuvataan usein kirjainyhdistelmillä, esimerkiksi ”AAIIYY--”, jossa A tarkoittaa aamuvuoroa, I iltavuoroa, Y yövuoroa ja viiva vapaapäivää. Työntekijän jaksamisen ja terveyden kannalta edullisena pidetään nopeasti eteenpäin kiertäviä vuorokiertoja. Tällöin yhdenlaista vuoroa ei tehdä montaa päivää putkeen, vaan esimerkiksi yhtä tai kahta aamuvuoroa seuraa yksi tai kaksi päivävuoroa ja niin edelleen. Myös yövuorojen peräkkäinen määrä jää tällöin maltilliseksi. Vastaavasti myös työjaksoa seuraava vapaa on lyhyempi, kuin pidemmissä vuorokierroissa.


Eteenpäin kiertävä työvuorojärjestelmä aiheuttaa vähemmän väsymystä ja sen unta huonontava vaikutus on pienempi, kuin taaksepäin kiertävissä vuorojärjestelmissä (kaypahoito.fi). Nopeasti kiertävä vuorojärjestelmä on hidasta kiertoa parempi siksi, että se sekoittaa unirytmiä vähemmän (lue lisää: yle.fi).


Työterveyslaitos suosittelee välttämään erityisesti näitä työrytmejä:

• yöjakso–vapaapäivä–yöjakso

• yövuoro–iltavuoro

• yövuoro–vapaapäivä–aamuvuoro



Työaikaergonomiaan siis voi ja kannattaa panostaa jo työvuorojen suunnitteluvaiheessa. Tukena voi käyttää esimerkiksi Työterveyslaitoksen koostamaa liikennevalomallia, joka on kehitetty työaikojen kuormittavuuden arvioimisen tueksi. Tutustu liikennevalomalliin tarkemmin Työterveyslaitoksen nettisivuilla.


Muista myös, että hyvät mahdollisuudet työn ja vapaa-ajan sujuvaan yhdistämiseen edesauttavat jaksamista. Työntekijöiden vuorotoiveita kannattaa siis kuunnella ja toteuttaa mahdollisuuksien mukaan. Tämän lisäksi työntekijöiltä kannattaa aktiivisesti hakea palautetta jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyen sekä muokata toimintatapoja ja ohjeistuksia palautteiden perusteella. Työntekijöille kannattaa myös tarjota ohjeita ja vinkkejä, joiden avulla he voivat itse edistää omaa jaksamistaan. Lue myös aikaisempi kirjoituksemme 5 vinkkiä vuorotyöstä palautumiseen.


Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page