Saija Viitala
Yleisimmät virheet työvuorolistassa
Jokainen vuoroja työkseen suunnitteleva pyrkii varmasti tekemään parhaan mahdollisen työvuorolistan työntekijöilleen. Toisinaan listoihin syntyy inhimillisiä virheitä, jotka eivät ole optimaalisimpia työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta.

Hyvän työvuorosuunnittelun yhteydessä puhutaan usein ”ergonomisesta työvuorosuunnittelusta”. Ergonominen työvuorosuunnittelu tukee ihmisen normaalia vuorokausirytmiä ja huomioi työntekijän työstä palautumisen jättäen riittävästi aikaa työvuorojen välille. Listasimme kolme yleisintä virhettä työvuorosuunnittelussa, jotka vähentävät työntekijöiden viihtymistä ja jaksamista.
1. Liian pitkä työputki
”Taasko mulla on kolme yötä putkeen?”
Työterveyslaitoksen tutkijaprofessori Mikko Härmän mukaan peräkkäisiä työpäiviä suositellaan laitettavaksi samalle työntekijälle korkeintaan kuusi. Lisäksi työvuorojen väliksi pitäisi tulla useammankin TES:n mukaan vähintään 11 tuntia. Optimaalisinta työntekijän kannalta olisi Härmän mukaan kuitenkin noudattaa 12–16 tunnin väliä.
Työntekijän palautumisen kannalta ei missään nimessä ole myöskään optimaalista, että hänelle on laitettu monta peräkkäistä vuoroa tai vuoroja, jotka eivät tue työntekijän normaalia vuorokausirytmiä. Tällaisia ovat esimerkiksi ilta-yö tai ilta-aamu -yhdistelmät.
Työvuorosuunnittelun hyvänä kiertosuuntana pidetään myötäpäivään kulkevaa aamuvuoro – (päivävuoro) – iltavuoro – yövuoro – vapaat -vuorojärjestelmää, jolloin työntekijälle jää riittävästi aikaa palautua vuorojen välissä.
2. Yhden päivän vapaat
”Siis seuraava vapaa vasta ensi maanantaina?”
Moni tunnistaa, ettei yhden vapaapäivän aikana ehdi palautua riittävästi työnteosta – varsinkaan silloin, jos takana on pitkä työputki. Aikaergonomisesti suunniteltu työvuorolista huomioi myös työntekijän tarvitsemat vapaat. Esimerkiksi Härmän mukaan yötyötä tulisi seurata vähintään 28 tunnin vapaa, jotta työntekijän palautuminen on optimoitua.
Usein työntekijät toivovat, että he saisivat kaksi peräkkäistä vapaapäivää. Hyvän työvuorolistan edellytyksenä työntekijät pitävät Härmän mukaan myös sitä, että vähintään yksi kolmesta viikonlopusta olisi kokonaan vapaata.
Työvuorolistaan kannattaakin suunnitella työntekijöille yhtenäisiä vapaajaksoja. Ihanteellisinta siis olisi, että työntekijän vapaapäivät on sijoitettu listassa peräkkäin. Yksittäisiä vapaapäiviä ei pidä ripotella sinne tänne.
3. Huomiotta jääneet vuorotoiveet
”Taas mulle tuli tällaset vuorot!”
Ei liene yllätys, että työntekijän viihtyvyyteen vaikuttaa suuresti myös, kuinka paljon hän voi itse vaikuttaa omiin vuoroihin ja vapaisiinsa. Härmän mukaan hyvät vaikutusmahdollisuudet omiin työaikoihin ovat esimerkiksi suoraan yhteydessä vähäisempiin sairauspoissaoloihin.
Joillain työpaikoilla työvuorotoiveet ilmaistaan kuukausittain sähköpostilla tai tekstarilla suunnittelijalle. Toisilla työpaikoilla on käytössä autonominen työvuorosuunnittelu. Autonomisella työvuorosuunnittelulla tarkoitetaan mallia, jossa työntekijät voivat suunnitella itse vuoronsa. Autonomisessa työvuorosuunnittelussakin lopulta kuitenkin työnantaja vahvistaa listan ja vastaa siitä, että lista on työehtosopimuksen mukainen.
Autonomista työvuorosuunnittelua tarkasteltaessa on huomattu, että työntekijät kokevat sen tuovan lisää joustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia ja vaikuttavan heidän viihtyvyyteensä positiivisesti. Omat vuoronsa suunnittelevat työntekijät pyrkivät myös itse suunnittelemaan oman työnsä aikaergonomisesti. He pyrkivät siis toisin sanoen välttämään pitkiä työputkia, ilta-aamu -yhdistelmiä sekä yhden päivän vapaita.
Käytännössä autonominenkaan työvuorosuunnittelu ei aina takaa työntekijöiden kannalta optimaalisinta työvuorolistaa. Työyhteisössä ei aina ole tarpeeksi aikaa keskustella vuoroista, eikä toinen työntekijä välttämättä huomioi toisen jo suunnittelemia vuoroja. Joku saattaa saada aina tietyt vuorot ja toinen joutua poimimaan itselleen epämieluisan, jäljelle jääneen vaihtoehdon.
Lepoajat ja toiveet huomioiva lista parantaa viihtyvyyttä
Kukaan ei oikeasti viihdy töissä, jossa lepoajat on puristettu minimiin. Ergonomisesti laadittu työvuorolista vähentää sairauspoissaoloja, parantaa viihtyvyyttä ja jaksamista sekä näiden kautta aina myös työturvallisuutta ja organisaation tehokkuutta.

Palautumiseen ja minimilepoaikoihin yritetään ottaa kantaa jo työehtosopimustasolla, esimerkiksi 11 tunnin vuorokausileporaja tulee useammasta TES:stä. Mutta työn ja vapaa-ajan välisen tasapainon huomioiminen ja työvuorojen mielekkyys on edelleen jokaisen yhtiön omalla vastuulla.
Planierin avulla on mahdollista luoda lista, joka tukee työntekijöiden normaalia vuorokausirytmiä, huomioi palautumisen ja vuorotoiveet. Planierissa pystyt esimerkiksi helposti luomaan ergonomisen perusohjauksen, joka huolehtii jokaiselle työntekijälle optimaalisista lepoajoista. Työvuorotoiveiden ilmaiseminen onnistuu niin ikään helposti Planierin mobiilisovelluksen kautta.
Ota meihin yhteyttä - keskustelemme kanssasi mielellämme!